❖ OHJEET


Roolipelaaminen on vuorovaikutteista tarinankirjoittamista. Jokainen pelaaja kirjoittaa omalla vuorollaan lyhyen tekstipätkän omalla hahmollaan: kertoo mitä se tekee, missä se on ja mitä se puhuu tai ajattelee. Jokainen pelaaja reagoi omalla hahmollaan muiden teksteihin. Lyhyistä teksteistä syntyy tilannekokonaisuus, mitä kutsutaan ”peliksi”. Kun hahmot lähtevät pois toistensa seurasta, on peli saatu päätökseen eli se on loppunut. Roolipelaamisen ideana on luoda omalle hahmolle elämä: se luo suhteita muihin hahmoihin, toteuttaa omia tavoitteitaan ja seikkailee roolipelin maailmassa. Roolipelit ovat kehittävä harrastus ja rentouttava ajanviete, missä saadaan uusia ystäviä ja hyviä nauruja.


❖ MITEN CHATISSA PELATAAN?

Chatissa pelataan hyvin samaan tapaan, kuin foorumiroolipeleissä. Ainoa ero on että pelaaminen tapahtuu aina online-tilassa ja pelit tulee aina lopettaa (eli hahmo ohjata pois paikalta) ennen kuin itse poistuu paikalta. Jos peliä ei lopeteta, se jää takaumaksi. Takauma tarkoittaa peliä, mitä jatketaan myöhemmin sovittuna ajankohtana (esim. ”Hei, voisimmeko pelata pelin pois huomenna illalla? Täytyisi mennä jo nukkumaan.”). Yhden tekstipätkän eli roolin kirjoittamiseen käytetään noin 10-15min aikaa tai enemmän jos pelaaja tarvitsee. Pelin voi aloittaa kysymällä chatissa peliseuraa tai laittamalla aloitusroolin chattiin ilman kysymistä – mikä ei tosin takaa varmuudella seuraa. Jokaisella peliin osaan ottavalla pelaajalla on oma vuoronsa kirjoittaa. Kuka tahansa voi osallistua menossa oleviin peleihin ilman erillistä sopimista, mikä mahdollistaa yllätykset ja juonenkäänteet. Chatpelissä juonenkehitys ja tapahtumat liikkuvat suhteellisen nopeasti riippuen itse pelaajista: tapahtumat ovat mielenkiintoisia, yllätyksellisiä ja hahmojen elämä voi saada täyskäännöksen vain yhden illan aikana. Chatpelissä roolit ovat pituudeltaan noin 200 sanasta alkaen aina tuhansiin sanoihin, riippuen pelitilanteesta, pelaajamäärästä ja pelin sisällöstä. Roolin pituutta ei ole rajoitettu.


Zingerissä pelitapahtumia EI sovita etukäteen, kuten monissa foorumipeleissä on tapana. Zingerin kaikki tapahtumat ovat yllätyksellisiä. Pelaajat eivät etsi tai sovi hahmolleen kumppania, ystäviä tai vihollisia. Hahmojen juonia ei pohdita yhdessä eikä sovita taistelun lopputulosta. Mikäli hahmosi haluaa saada juoneensa mukaan toisen hahmon, et saa lähestyä toista pelaajaa ehdotusmielessä. Sinun täytyy pelata hahmosi haluamasi hahmon seuraan ja pelissä houkutella toinen hahmo osaksi juonta. Peli kulkee eteenpäin täysin hahmojen voimalla, eivätkä pelaajat saa suunnitella pelejä etukäteen.


❖ MITEN ROOLI KIRJOITETAAN?

Musti * Musti oli nukkunut kuninkaallisin elkein pitkälle iltapäivään. Se heräsi hitaasti, yhtä hitaasti kuin mikä tahansa valkovuokko, joka sulki terälehtensä yön ajaksi ja jolla kesti minuutteja ja minuutteja saada itsensä taas ryhdikkääksi. Koira raotti silmiään, loi etäisen katseen turkisniityn yli parinkymmenen sentin päähän seinään, liikautti poskeaan taljalla, makoili vielä hetken ja nousi sulavasti, joskaan kiirettä pitämättä, ylös. Toisin kuin veljensä, joka nukkui aina katse luolansuuhun päin valmiina heräämään ketä tahansa tulijaa vastaan, nukkui Musti mieluummin takamus suuaukkoa kohti ja pää varjoihin asetettuna. Varomatonta? Ei suinkaan. Tietyntyyppistä laiskuutta vain. Hoikka eläin huolehti ulkonäkönsä moitteettomaksi ja aloitti matkansa aukion itäpuolta. Kuten yleensä, se ei suostunut luopumaan arvokkaasta kävelystään päästäkseen päämääräänsä nopeammin - se kun oli ennemmin ajanhaltija, se jota odotettiin, kuin hätäisesti paikasta toiseen vipeltävä piika, jonka pelkkä olemus antoi luvan juoksuttamiseen. Hopeaturkki askelsi metsän reunaan. Musti istahti varjoon, jossa tummat läikät täplittäisivät sen hopeanvalkean karvan mutta imeytyisivät mustaan kaulaan ja kasvoille obsidiaanin väriä syventäen. *

Rooli/roolaus tarkoittaa peliviestiä.
Rooli kirjoitetaan aina menneessä aikamuodossa eli imperfektissä.
Kertoja on poikkeuksetta hän-kertoja. Ei minä-kertoja.
Kirjoita aina kirjakielellä. Hahmon puheosuudet voivat olla osittain puhekieltä, mutta ei voimakkaasti.
Vältä slangisanoja, koska ne voidaan ymmärtää väärin. On tärkeää että jokainen pelaaja ymmärtää roolin sisällön.
Roolin tulee olla suomen kieltä lukuunottamatta esimerkiksi pieniä humoristisia sanoja kertojan osuudessa, kuten "yay". Hahmot eivät saa käyttää lainkaan puheosuuksissa muun kielisiä sanoja.
Roolin suositeltu pituus on noin 200 sanaa tai enemmän. Älä kuitenkaan stressaa pituudesta - on ihan ymmärrettävää, että joskus haluaa pelata lyhyillä rooleilla.

Pelaajilla voi olla eri tyylejä kirjoittamisessa. Toiset kirjoittavat pitkiä rooleja ja kuvailevat paljon, toiset lyhyitä mutta täynnä asiaa olevia rooleja. Lyhyt rooli ei automaattisesti tarkoita tylsää roolia, vaan se voi olla täynnä erittäin tärkeitä seikkoja. Zingerissä pyritään aina kirjoittamaan noin 200 sanan rooleja tai pidempiä. Jos roolistasi on tulossa lyhyt, voit lisätä siihen kuvauksia ja pieniä huomioita hahmostasi tai ympäristöstä. Voit lisätä rooliisi myös yllätyksellisiä tapahtumia, kuten karhun hyökkäyksen tai yskäkohtauksen hahmollasi. Toisella on varmasti ihmettelemistä, jos hahmosi alkaa äkkiä yskiä ja huitomaan tai pyörtyy dramaattisesti keskelle niittyä.

On tärkeää, että roolissa esiintyvät oikeat asiat. Roolin kirjoittaminen on hyvin vapaamuotoista: jotkut keskittyvät konkreettisiin asioihin, jotkut käsittelevät hyvin syvällisesti hahmonsa ajatuksia. Voit eläytyä hahmoon voimakkaasti ja kirjoittaa sen tunnetiloista pitkää tekstiä tai pyrkiä edistymään pelissä tehokkaasti tekemällä paljon itsellesi asettamia tavoitteita.

Vältä voimakkaiden sanojen käyttöä kertojan osuudessa! Kertojan osuudessa on hyvä olla suhteellisen neutraali. Jos kertojan osuudessa vastapelaajan hahmoa nimitellään, arvostellaan tai tuomitaan, se voidaan helposti tulkita väärin. Vastapelaajasi voi ajatella, että sinä pelaajana haukut hänen hahmoaan, vaikka näin ei olisi (eikä saakkaan olla). Pidä kertojan osuus ja hahmon ajatukset aina selkeästi erillään. Älä tee roolista hyökkäävää, vaikka hahmosi olisikin provosoitunut.

Roolista on hyvä löytyä ainakin nämä asiat: missä hahmosi sillä hetkellä on, mitä se tekee, minne se on menossa ja millä fiiliksellä se on. Jos hahmollasi on tuoreita haavoja tai sen fyysisessä kunnossa on tapahtunut muuta merkittävää, niistä on hyvä mainita roolissa.


❖ SANASTOA

Zingerin foorumilta löydät liittymisen jälkeen kattavammat ohjeistukset roolipelisanastolle. Tässä vain nopea katsaus.

Takauma :: Kesken jäänyttä peliä kutsutaan takaumaksi. Takauma pelataan myöhemmin loppuun, pelaajien sopimuksen mukaisena aikana.
Jakaantuminen :: Jos hahmosi on kahdessa paikassa samaan aikaan, se tarkoittaa jakaantumista. Zingerissä jakaantuminen ei ole sallittua.
Autohittaus :: Autohittaus tarkoittaa sitä, kun liikutat muiden pelaajien hahmoja ilman lupaa. Et voi päättää, mitä toisen pelaajan hahmo tekee, sanoo tai reagoi. Autohittaus on Zingerissä kiellettyä.
Metapelaus :: Hahmosi ei voi tietää sellaisia asioita, joita sille ei ole kerrottu. Jos hahmosi arvaa asioita liiankin hyvin, sitä kutsutaan metapelaamiseksi. Esimerkiksi jos Musti suunnittelee ilkeyksiä Rekulle, Rekku ei voi tietää niistä, ellei joku paljasta Rekulle Mustin aikeita. Metapelaus on Zingerissä kiellettyä.
Munchaus :: Munchaus tarkoittaa hahmon ylivoimaisena pitämistä. Reilun pelin vuoksi hahmolla ei saa munchata eli hahmon pitää olla haavoittuvainen ja sen tulee tehdä inhimillisiä virheitä toisinaan. Hahmo ei voi aina onnistua tekemissään asioissa. Munchaus on Zingerissä kiellettyä.
Pikakelaus :: Pelaajien käyttämällä pikakelauksella hahmo voidaan ohjata paikasta A paikkaan B ilman romaanin pituista peliviestiä. Voit siis kirjoittaa lyhyemmän roolin ja viedä hahmosi haluamaasi paikkaan, ilman pitkiä ympäristökuvauksia tai ympäripyöreää tekstiä. Pelillisesti hahmosi ei silti liiku nopeammin.
Teleporttaus :: Teleporttaus tarkoittaa, että ohjaat hahmosi yhtäkkisesti paikasta A paikkaan B ilman, että hahmolla kuluu aikaa siirtymiseen. Esimerkiksi jos etelässä on meneillään taistelu, ei pohjoisessa oleva hahmo välttämättä ehdi paikalle ajoissa. Teleporttaus on kiellettyä Zingerissä. Ole tarkka pikakelauksen ja teleporttauksen välillä.
Off-game :: Off-game tarkoittaa, ettei kyseessä olevaa tapahtumaa olla pelattu lainkaan, vaan se on pelaajien välillä sovittu asia. Off-game-ratkaisua saa käyttää vain harvoissa tilanteissa, jotka selitetään myöhemmin foorumilla.


❖ PELIMERKIT - KÄYTÄ NÄITÄ!

[b] Hahmon nimi [/b]
Jokainen rooli aloitetaan ilmoittamalla hahmon nimi, jolla aiot pelata. Hahmon nimi tummennetaan [b] ja [/b] koodeilla.

* Musti käänsi laiskasti katsettaan, kuin olisi ollut muissa maailmoissa. *
Koko rooli alkaa ja loppuu tähtimerkkiin. Ennen ja jälkeen puheiden, ajatusten sekä telepatian tulee tähtimerkki. Tähden saat tehtyä painalla pohjaan shift ja yleensä enterin vieressä olevaa tähteä/lumihiutaletta. Tähtimerkki tarkoittaa siis roolin kertojan osuutta, joka selostaa hahmon tekemisiä ja roolin tapahtumia. Esimerkiksi: *Narttu kipitteli parannusyrttiensä kanssa pihlajametsässä, kohti aukiota. Se oli hakenut lisää haavoihin auttavia yrttejä: laumalaisen haavojen hoito oli nimittäin tyhjentänyt Skaenin lauman varastoja siihen malliin, että ne tarvitsivat täytettä. Harmaaturkki ihaili iltamaisemia matkan taittuessa.*

[i] Ja mitä ajattelit tehdä asialle? [/i]
Kaikki hahmon puheet kursivoidaan [i] ja [/i] koodeilla, jotta ne olisi helpompi erottaa muusta roolista. Muista aina laittaa ennen ja jälkeen puhdeiden tähtimerkki. Esimerkiksi: *Harmaaturkki vastasi pehmeästi, hoitaen samalla uroksen haavoja.* Sinulla ei ole mitään huolehdittavaa. Olisit vain tullut luokseni aikaisemmin - haavasi on erittäin ilkeässä kunnossa. *Se totesi tapansa mukaan huolehtivaisena.*

# Mutta miksi hän noin teki? #
Hahmon ajatukset kirjoitetaan # risuaitojen sisään #. Harvemmin peleissä käytetään risuaitoja, sillä suositumpi tapa on upottaa hahmon ajatukset kertojan tekstiin.

Ajatukset risuaitana: * Valkomusta yritti vakuuttaa itselleen, että narttu tosiaan olisi kunnossa.* #En voinut muuta... kyllä hän pärjää. Luotan siihen.# *Se hoki mielessään.*
Ajatuksien upottaminen: * Valkomusta yritti vakuuttaa itselleen, että narttu tosiaan olisi kunnossa. Ei sen tarvitsisi murehtia, kova mimmi osaisi huolehtia itsestään. *

¤ [i] Missä olet? He hyökkäävät! [/i] ¤
Telepatiaa osaavat vain laumassa elävät hahmot sekä Unohtumattoman taidon osaavat hahmot. Se merkitään miinojen sisään kursivoiduksi eli ¤ tällä tavalla ¤. Miinat saat tehtyä painamalla pohjaan shift ja 4. Jos hahmosi kuuluu kahteen laumaan (esim. on liittynyt toiseen laumaan vakoillakseen sitä) niin se pystyy puhumaan molempien laumojen kanssa telepatialla. Telepatialla voi lähettää vain puhuttua tekstiä, ei ajateltuja kuvia.

/ [i] Katso nyt niitä. Aivan umpirakastuneita. [/i] /
Muodonmuuttajan amuletin omistava hahmo voi puhua muille kyseisen amuletin omistaville niin, etteivät muut ymmärrä kieltä. Kieltä puhuakseen kumpikin keskustelun osapuoli voi olla missä muodossa tahansa (koira- tai lintumuoto). Kun muodonmuuttajat puhuvat keskenään, puhe merkitään / kursivoituna kauttaviivojen sisään /. Puhe kuulostaa ulkopuolisten korvaan linnun ääniltä.


❖ ESIMERKKEJÄ

Tässä yksittäisiä rooleja esimerkkeinä.

ROCA *Lits läts lits läts. Pörröiset, vaaleat jalat kostuivat loskasta inhottavan märiksi. Sulaneen lumen alta paljastunut likainen, mutainen maa oli tehnyt tehtävänsä liatessaan jo lähes aikuisen mittaan ehtineen nuorukaisen jalat ja mahanaluksen. Vaikka urosta pystyikin jo fyysisen kokonsa puolesta nimittämään lähes nuoreksi aikuiseksi, oli siinä kuitenkin jotain äärimmäisen pentumaista. Se näkyi kauas holtittomissa liikkeissä ja pentumaisissa kasvoissa. Roca ei ollut kömpelö, mutta harkitsematon – ainakin mitä tuli askeliin. Sitä ei lainkaan pelästyttänyt ajatus pian heräävistä käärmeistä, jotka todennäköisesti huhtikuun puolella liittyisivät jälleen elävien seuraan talvihorroksestaan. Rantaa kohti tepastellessaan se ehti keksiä montakin kysymystä tästä uudesta, tuntemattomasta paikasta, minne uros oli parisen päivää sitten saapunut. Sitten se näki sen. Rannalla. Ihme tukkaeukko vikittelemässä tuon ihanan eläimen taljaa. Roca bongasi ruokaa tai ainakin potentiaalista sellaista. Mitään käytöstapoja tai itsesuojeluvaistoa omistamatta husky suuntasi tyhmänrohkeasti ventovierasta kohti, eikä edes yrittänyt piilotella mitä se oli tullut hakemaan. Toisaalta, eikö sitäkin voinut pitää hieman tyhmänä, ettei Loréalin arpinen mainosmalli ollut siirtynyt yksityisiin tiloihin nautiskelemaan saaliistaan? Sehän suorastaan huusi tunkeilijoita luokseen. Roca pysähtyi noin kahdenkymmenen metrin päähän varautuneena, osaamatta oikein aloittaa keskustelua vanhan nartun kanssa.* Mitä teet? *Se kysyi kömpelösti, kuin ei olisi avannut suutaan kuukausiin.* Tarvitsen tuota. Tuota tuossa. *Nuorukainen viittasi kuonollaan kauriin ruhoa, josta oletettavasti oli jo jonkin verran syöty. Rocan katse oli valpas, muttei uhmakas. Se oli melko neutraalilla fiiliksellä liikkeellä – olihan se sentään kaukana omasta erikoisalastaan eli kaduista. Täällä ei – toistaiseksi – sopinut leikkiä kukkulan kuningasta.*

DAALIA *Siniharmaa siirtyi pois puun takaa ja katseli pienempäänsä. Toisen nartun mielentila oli lähes tassuin kosketeltava. Se aavistuksen apaattinen, masentuneen oloinen tytsy oli poissa ja tilalla oli hermostunut peura ajovaloissa. Narleen pyrähti ympäri ja se muuttui valppaammaksi. Seuratessaan vieraan liikkeitä ja kuunnellessaan hämmentyneenä Daalialle itselleen osoitettuja vastauksia, raitahäntä yritti pohtia oliko se ehkä sittenkin tavannut nartun joskus. Mistä tämmöinen reaktio tuli? Ei siniharmaa muistanut, että olisi tehnyt tämännäköiselle kaverille mitään. Mutta Lukatar, voi Lukatar.* Hm. *Daalia tuhahti – ei ylimielisesti tai kyllästyneenä. Narleen kielsi sitä puhumasta ja halusi juosta.* Näinkö nopeasti unohdit, miten äsken olit seurassani? Olen edelleen se sama kuin äsken piilossa. Et vain aluksi yhdistänyt minuun mitään, etkä antanut ennakkoluulojen viedä itsenäistä ajatteluasi. *Raitaturkki nousi seisomaan ja lähti hitaasti kiertämään lampea Narleenia kohti. Sen askeleet olivat hitaita ja pää laskettu aavistuksen alemmas.* Ehkä tulin sinun takiasi, ehkä? *Daalia tajusi pian, että narttu pötkisi varmaan pakoon, ellei se muuttaisi seurustelustrategiaansa.* Ehkä tulin auttamaan sinua. *Pystykorvat suuntautuivat suoraan narttuun.* Kysyin, mitä inhoat eniten. Enkä se ole minä, tämä pelkuri joka tuli sinusta esiin ei ole se, kuka todella olet ja miten todella olisit kanssani. Hae takaisin se koira, joka ei suunnitellut pakoa ennen kuin näki raidat. *Tummaturkki pysähtyi ja kohotti päänsä. Sen etutassut olivat siististi yhdessä ja asento hyvin feminiininen. Jos niin pystyi edes sanomaan.*

Legior *Huuhkaja laskeutui oman palatsinsa oviaukolle, siisti hieman sulkiaan ja tahdonvoimalla palasi jälleen takaisin todelliseen muotoonsa, koiraksi. Uros oli lentänyt meren yli takaisin kotiin tuttua reittiä. Se ei ollut ollut paikalla muutamaan päivään, ellei viikkoon. Ei voisi ainakaan väittää eläimellä olevan huono kunto jokaisen merenylityksen jälkeen. Se vaati voimaa, mutta vuoden jälkeen matka tuntui jo helpolta. Rotikka asteli sisään tunneliin ja katseli ympärilleen. Pimeä, viileä tunneli näytti jopa käyttämättömältä. Vasta kun eteni pidemmälle ja löysi nuotion, pystyi toteamaan paikassa asuvan jonkun. Koirien turkeissa tuoksui voimakkaasti Legior ja nuotiossa oli vanhat tuhkat jäljellä. Uros laskeutui menneisyyden rakkaansa mustalle turkille ja tyhjä katse silmissään tuijotti eteenpäin. Se oli ollut pitkään yksinäinen, sillä ei oikeastaan ollut ystäviä ja menneisyyden haamut kummittelivat sen mielessä. Sekä kirjaimellisesti henkimaailmassa. Arpia ei parantanut se, että Legior nukkui joka yö rakkaansa päällä ja samassa tilassa oli muitakin sen riistämiä elämiä, ei tosin yhtään tärkeitä. Rotikka asettui makuulle ja laski päänsä etutassujensa varaan. Se sulki silmänsä masentuneena ja tuota pikaa eksyi unien salaiseen maailmaan. Ensin uni vaikutti rentouttavalta, aika palasi taaksepäin mutta mustaruskean lapsuus oli huomattavasti miellyttävämpi. Se sai emoltaan huolenpitoa ja sai kasvaa rauhassa ilman koulutuksen aiheuttamaa stressiä ja kipua. Maailma vaikutti hyvältä, ihanalta. Kaikki oli kaunista ja onnellista, mutta äkkiä salama halkaisi taivaan. Taivas muuttui punaiseksi, myrskyisäksi ja nuori Legior kasvoi aikuiseksi. Sen pelästynyttä ilmettä seurasivat kauhunhetket. Menneisyys ei enää ollut kaunis, vaan tapahtumat olivat kuten todellisuudessakin. Legior vuodatti ensimmäisen rakkaansa veren, unessa tahtomattaan, ja samassa jokin voima löi sitä kasvoihin. Oikeasta silmästä valui verta ja koira oli kauhuissaan. Tapahtumat kelasivat eteenpäin ja seuraavaksi uroksen edessä seisoi Zinc, mustaturkkinen rakastaja. Jälleen Legior hyökkäsi toisen kimppuun vasten tahtoa ja vei hengen. Taas sama voima löi sen kasvoja, vasemmalta puolelta saaden vasemman silmän vuotamaan. Maailma pyöri punaisena, se oli ahdistavaa ja pelottavaa. Menneisyys vainosi sitä eikä rotikka päässyt heräämään unesta. Äkkiä kaikki jälleen liikkui ja Legior oli nuori, se palasi päivään jolloin sen tehtävänä oli tappaa oma emo ja muut sisarukset, yhdessä rakkaan siskonsa kanssa. Hampaat iskivät kiinni milloin kehenkin ja tapahtumat pyörivät holtittomasti. Pian uros oli itse riepoteltavana ja revittävänä, kuten sille nuorena tehtiin. Kaikki menneisyyden veriteot palasivat takaisin ja kaikki tuntui kaatuvan päälle. Ahdistus, suru, yksinäisyys, kaikki se mitä se ei ollut ennen tuntenut, iski niskaan yhdessä. Häpeä, miksi se oli tehnyt mitä oli tehnyt. Miksi se oli aina tappanut tai aiheuttanut rakkaansa kuoleman? Enyo oli elossa, mutta sekin häipynyt uroksen viereltä. Pennut olivat kadonneet ja kaikki ystävät kuolleet. Äkkiä silmät heittäytyivät auki ja koira nousi seisomaan kuin pahemman kerran pelästyneenä. Hengitys oli nopeaa ja suuret silmät kääntyilivät ympäri huonetta. Uni, tai paremminkin painajainen tuntui aivan liian todelliselta. Tumma keho vapisi jännittyneenä. Tummanruskeat sielunpeilit kääntyivät amuletteja kohti ja tassu repäisi mustan amuletin kaulasta, rikkoen sen narun. Uroksen hampaat tarttuivat toiseen narunpätkään ja viskoi amuletin tunnelin seinään. Se hajosi palasiin kirkkaan äänen kera ja musta väri leijui ilmaan, kadoten. Amuletti ikään kuin sammui ja sen teho päättyi siihen. Yksi tuhon amuleteista oli tuhottu, eikä Legior edes ajatellut auttavansa amuletteja palauttamaan voimansa. Se halusi vain eroon tuosta pirun turhasta esineestä. Amuletin sirpaleet olivat levinneet seinän viereen lattialle ja siihen ne jäivät. Legior rysähti maahan ja vajosi maan sisälle, ilmestyen seuraavan kerran Zingerin toisessa maailmassa, henkien valtakunnassa. Se nousi, juoksi ympäriinsä ja iskeytyi vähän väliä tunnelin seiniin, lopulta kaatuen maahan kuin olisi yhä painajaisessa. Henkimaailman henget olivat levottomia, ensimmäistä kertaa koskaan ne osoittivat kiinnostusta henkimaailman vierailijaa kohtaan. Tuskaiset henget huusivat ja kiemurtelivat uroksen vieressä ja rauhalliset seurasivat sivusta. Muutama tuskainen henki nousi huutojen saattelemana pois henkimaailmasta elävien maalle, kuin karaten omasta maailmastaan. Legior ei saanut silmiään auki ja maahan lyyhistyneenä se karjui henkien huutojen seassa kuin pahimmissa kivuissa. Elämä romahti ja henget karkasivat väärään maailmaan. Kaikki oli sekaisin, liian sekaisin.*

Unohtumaton *Korkea, lihaksikas ja kaikin puolin maskuliininen olento kohosi yhtäkkiä maanpinnalle. Se hohti kirkkaana, puhtaan valkoisena ja katseli ympärilleen ylväänä. Ulkonäön tarkimpia yksityiskohtia ei voinut tuosta hieman läpikuultavasta olennosta erottaa, sekarotuisuuden tunnisti. Hohtava henki huokaisi syvään, venytteli ja lähti kulkemaan ryhdikkäästi. Metsä sen ympärillä oli palanut, mikä sai uroksen pudistelemaan päätään. Mikään ei näyttänyt tutulta, maa ei tuntunut suuren johtajan omalta. Se oli turmeltu, joko luonto oli polttanut tai koirat eivät olleet vieläkään onnistuneet sopimaan. Unohtumaton halusi vain tasapainoa: jokaisen tuli saada elää oma onnellinen elämä, eikä kenenkään tulisi häiriköidä sitä tahallisesti. Jo Zingerin suuren lauman aikoihin oli selkeitä merkkejä epäjärjestyksestä, mutta nyt kaikki oli levinnyt käsiin. Unohtumaton jatkoi kulkuaan ja toivoi löytävänsä muutakin, kuin palanutta kaarnaa ja riistan jälkiä. Se tähyili mahdollisimman kauas ja huomatessaan pientä liikettä, sen koko huomio oli kiinnittynyt siihen. Ripeästi henki asteli, voisi sanoa jopa puoliksi leijaili, lähemmäs elävää ja ilostui sen paljastuttua koiraksi. Ilo ei tullut missään vaiheessa esille, vaan uros piti virallisen ilmeensä. Henki seisahtui hieman kauemmas nuoresta ja aloitti itsevarmalla äänellä.* Nuori herra, mikä on nimesi ja missä on laumasi? *Tiukasta äänensävystä huolimatta Unohtumattomassa oli jotain turvallisuuden tunnetta, isällistä. Se puhui hieman vanhahtavasti, erittäin kohteliaasti ja korotetulla äänellä, kuin isommalle joukolle puhuisi. Se oli selkeästi tottunut suuren lauman johtajuuteen.* Amuletit eivät toimi. Se johtuu uusista, mustista amuleteista. Haluan että etsit ne ja tuhoat. Henget eivät ole iloisia emmekä saa rauhaa ennen kuin näemme alamaailmaan asti amulettien hohdon. *Käsky kuului. Uros ei tiennyt kauanko se voisi olla elävien parissa, joten sen oli parempi lähettää asialleen koiria, joilla oli lihaa luiden ympärillä. Pelkkä sielu oli vähän hyödytön nyt.*